Meluvalleista ikkunoiden vaihtoon – kiinteistökohtainen meluntorjunta hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa

Länsirata-hankkeessa on suunniteltu kokonaan uutta ratalinjaa noin 98 kilometrin osuudelle Espoon keskuksesta Saloon. Ratalinja kulkee noin 60 kilometriä Helsinki  –Turku -moottoritien läheisyydessä Espoon Ämmässuolta Salon Suomusjärvelle saakka. Rataa suunnitellaan nopealle henkilöliikenteelle, sekä kaukojunille että lähijunille. Rataväli on suurelta osin metsä- ja peltoalueita. Isoimmat taajamat sijoittuvat rataosuuden alkupäähän Espoon Mikkelään ja Kirkkonummen Veikkolaan sekä Salon keskustaan.

Länsiradan suunnitteluhankkeessa ratavälin meluntorjunta on suunniteltu uudella ja kustannustehokkaalla tavalla. Perinteisten meluseinien ja vallien lisäksi suunnitelmissa on tehty kiinteistökohtaista meluntorjuntaa. Ruotsissa vastaavat toimet ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Länsirata on ensimmäinen rautatiehanke Suomessa, jossa uusia keinoja pilotoidaan.

Pääsääntöisesti meluntorjuntakeinot tehoavat sitä paremmin, mitä lähempänä ne ovat melunlähdettä tai toisaalta suojattavaa kohdetta. Kaupunkien ja kuntien meluntorjuntaa on toteutettu juuri tällaisella periaatteella: rakennettu tie- ja katualueille erilaisia melua vaimentavia rakenteita. Yhtä lailla on myös huomioitu rakennusten julkisivujen äänieristykset ja toteutettu piha-alueiden melulta suojassa olevia oleskelu- ja leikkialueita.

Kiinteistökohtaisen meluntorjunnan hyötynä parempi kohdennettavuus

Rautatiehankkeissa meluntorjuntaa on tähän asti Suomessa toteutettu vain rautatiealueelle toteutetuilla ratkaisuilla. Näin ollen merkittävä osa meluntorjunnan mahdollisuuksista on jätetty käyttämättä.

Ratavälin meluntorjunta on suunniteltu uudella ja kustannustehokkaalla tavalla. Perinteisten meluseinien ja vallien lisäksi suunnitelmissa on tehty kiinteistökohtaista meluntorjuntaa.

Kiinteistökohtaista meluntorjuntaa tehdään nimensä mukaisesti kussakin kiinteistössä erikseen. Toimenpiteinä ovat ratavarren kiinteistöissä ikkunoiden vaihdot, seinärakenteiden lisäeristäminen sekä ääntä vaimentavien raitisilmaventtiilien asentaminen.  Meluntorjunta on erikoisosaamista ja vaativaa suunnittelutyötä monimutkaisine ennakkomallinnuksineen. Kiinteistökohtaisen meluntorjunnan ytimessä on kuitenkin kansantajuista fysiikkaa. Ikkunoita vaihtamalla tai seinärakenteita eristämällä ääni nimenomaan eristetään pois asukkaan arkea häiritsemästä.

Vastaavaa äänen eristämistä voidaan toteuttaa piha-alueilla puolestaan terassien ja parvekkeiden lasituksilla. Oleskelualueiden läheisyyteen voidaan rakentaa kevyempiä meluaitoja.

Kiinteistökohtainen meluntorjunta sopii Länsiradan ratkaisuksi

Junien aiheuttama ääni on luonteeltaan myös erilaista kuin tieliikennemelu. Esimerkiksi moottoritien vieressä liikennemelua voi kuvailla tasaiseksi huminaksi. Sen sijaan junaradan vierellä melu on yksittäisiä ohikulkevan junan äänipiikkejä.

Niin sanotusti perinteisen meluesteen rakentaminen toimiikin parhaiten silloin, kun melulta suojattavia asukkaita on paljon ja sama este suojaa useita kohteita, kuten tiheästi asutussa kaupungissa. Sen sijaan meluseinien rakentaminen haja-asutusalueilla sijaitseville yksittäisille kohteille nostaa kustannuksia merkittävästi, eikä niistä silti välttämättä saada tarkoituksenmukaista hyötyä.

Kiinteistökohtaista meluntorjuntaa on suunniteltu hyödynnettäväksi Länsirata-hankkeessa sadoissa kohteissa. Uudet meluntorjunnan käytännöt ovat kustannustehokkaita sekä toimivia.  Ratkaisuja, jotka ovat hyödyllisiä radanrakentajan näkökulmasta ja ennen kaikkea hyödyttävät toimenpiteiden kohdetta. Radanvarren asukkaan asumismukavuus on parempi. Kiinteistökohtaisen meluntorjunnan keinoilla voidaan myös välttää kiinteistöjen arvon aleneminen sekä välttää lunastuksia.

Arvion mukaan uusilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa rakentamisvaiheessa useiden kymmenien miljoonien eurojen säästöt.