Luontovaikutusten tunnistamisesta vaikutusten mittaamiseen

Länsiradan varrella on monta erilaista maisemaa

Länsirata halkoo Uudenmaan ja Varsinais-Suomen läpi noin 80 metriä leveän ja noin 150 kilometrin pituisen ratakäytävän. Länsirata kulkee suurimman osan matkaa olemassa olevan infrastruktuurin vieressä, mutta ulottuu myös luonnontilassa oleville alueille.

Rata kulkee pitkälti joko nykyisen rantaradan viereen rakennettavana kaksoisraiteena (Salo–Kupittaa) tai nykyisen Turun moottoritielinjauksen vierellä (Hista–Suomusjärvi). Näillä alueilla uusi rata yhdistyy paljolti olemassa olevan tie- ja raideinfran ympäristövaikutusten lieventämiskeinoihin, esimerkiksi meluvaikutusten osalta.

Luonnon kannalta neitseellisimmät alueet löytyvät rataväleiltä Espoo–Hista (noin 10 km) sekä Suomusjärvi–Salo (noin 32 km), joissa rata kulkee etäämpänä nykyisistä tie- ja ratalinjauksista.

Luontojalanjälki mittaa ihmisen toiminnan vaikutuksia

Länsirata-hankkeen luontovaikutuksia on selvitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana monessa vaiheessa usean tahon toimesta; maakuntakaavoitukseen ja vastuullisuuspäällikkökuntien kaavoitukseen liittyvissä selvityksissä, Väyläviraston laatiman yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä sekä Länsirata Oy:n laatimissa ratasuunnitelmissa.

Selvityksiä on laadittu sekä laji- että luontotyyppitasolla. Hankkeen vaikutukset on tunnistettu ja niille on ratasuunnitelmissa esitetty lieventämistoimia. Hankkeella on teetetty myös diplomityö ekologisen kompensaation mahdollisuuksista esimerkkikohteilla.

Vuoden 2025 aikana on Länsiradalla selvitetty sitä, miten hankkeen luontovaikutuksia niiden tunnistamisen lisäksi voitaisiin myös mitata. Luontojalanjälki mittaa ihmisen toiminnan aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle ja sitä laskettaessa otetaan huomioon yrityksen kaikki vaikutukset kuten materiaalien kulutus, energiankäyttö, päästöt ja jätteet.

Luontojalanjäljen laskemiseksi on tarjolla useita menetelmiä, jotka kehittyvät koko ajan. Pääsääntöisesti laskenta perustuu joko kulutusperusteiseen talousdataan tai luontotyyppipohjaiseen eli maastokartoitusta käyttävään lähestymistapaan.

”Nykyisessä suunnitteluvaiheessa hankkeella ei ole ympäristövaikutuksista vielä kulutustietoja, koska ne muodostuvat vasta rakentamisen aikana. Tämän vuoksi luontojalanjäljen laskennan työkaluksi tässä vaiheessa soveltuvat paremmin luontotyyppipohjaiset menetelmät”, kertoo Länsiradan ympäristöpäällikkö Riitta Heliö.

Luontojalanjälki voi olla myös positiivinen, jolloin toiminta vaikuttaa vahvistavasti ympäristöön.
”Länsirata-hankkeessa pyrimme luomaan myös uusia luontoarvoja esimerkiksi rakentamalla arvokasta eliölajistoa sisältäviä paahdealueita radan varteen”, Riitta Heliö kertoo.

Luonnonarvohehtaarin laskeminen on
edellytys ekologisen kompensaation
suunnittelulle

Ekologisella kompensaatiolla voidaan hyvittää ratahankkeen toteuttamisesta aiheutettua haittaa luonnolle. Ekologinen kompensaatio tuotiin vapaaehtoisena toimenpiteenä Suomen luonnonsuojelulainsäädäntöön vuonna 2023.

Jotta aiheutettu luontohaitta ja ekologisen kompensaation määrä voidaan määrittää, tulee tietää, mitä luontotyyppiä heikennetään ja kuinka paljon. Haitan määrän arvioimiseksi tarvitaan tieto haitta-alueen pinta-alasta, sen ekologisesta laadusta sekä haitan suuruudesta. Luonnonarvohehtaarin laskeminen onkin edellytys ja pohjatieto ekologisten kompensaatioiden suunnittelulle.

”Laskennan yksikkönä luontohaitan ja ekologisen kompensaation laskennassa käytetään luonnonarvohehtaaria. Luonnonarvohehtaari on luontojalanjälkeä suppeampi käsite. Se kuvaa alueen luonnontilan arvoa suhteessa vastaavaan pinta-alaan luonnontilassa olevaa samaa luontotyyppiä”, selventää Heliö.

Luonnonarvohehtaari yhdistää pinta-alan ja ekologisen laadun yhdeksi luvuksi, jolloin voidaan laskea sekä heikennyksen että hyvityksen suuruus. Kompensaatiolaskennassa varmistetaan, että heikennys ja hyvitys vastaavat toisiaan luonnonarvohehtaareilla mitattuna.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on laatinut raportin, joka kuvaa tarkat laskentaperiaatteet heikennys- ja hyvitysalueille. Laskenta perustuu maastokartoituksiin ja luonnonsuojelulain mukaisiin laskentakaavoihin. Ekologinen tila arvioidaan asteikolla 0–1 ja uhanalaisuuskerroin lisää haitan painoarvoa.

“Tulemme maastokauden 2026 aikana pilotoimaan ratavälin Espoo–Hista luontojalanjäljen laskentaa SYKE:n ohjeistuksen mukaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ratakäytävän jokainen hehtaari arvioidaan sen ekologisen arvon perusteella. Tuloksia voidaan hyödyntää lähtötietona mahdollisten kompensaatioiden suunnittelussa”, selostaa Heliö.

Yhteistyössä kohti kestävää raideinfraa

laskemisella on paljon hyötyjä erityisesti luonnon näkökulmasta, mutta myös tulevien infrahankkeiden kannalta. Laskennan kehittämisen myötä saadaan hyödyllistä kokemusta ja kartutetaan osaamista, jolla pystytään parantamaan tulevan suunnittelun laatua. Länsirata-hanke on monivuotinen ja monivaiheinen rakennushanke, jonka alkuvaiheessa saatuja oppeja voidaan hyödyntää myös hankkeen jatkovaiheissa.

”Luonnonarvohehtaarin laskemista ja ekologista kompensaatiota ei voi erottaa toisistaan, laskennan avulla tunnistetaan arvokkaimmat luonnonympäristöt. Hankkeista aiheutuvia haittoja voidaan minimoida, mutta harvoin täysin poistaa. Ekologinen kompensaatio tarjoaa mahdollisuuden hyvittää ympäristölle aiheutettua haittaa”, tiivistää Heliö.

Länsirata tekee monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa koko hankkeen ajan. Myös ekologisten lieventämistoimien ja kompensaatioiden toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä muun muassa konsulttien, viranomaisten ja maanomistajien kanssa. Isoilla infrahankkeilla on väistämättä heikentäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, mutta niissä on myös mahdollista luoda alalle uusia toimintatapoja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen.

”Länsirata-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia tapoja, joilla erilaisia lieventämistoimia voidaan infrahankkeissa toteuttaa. Haluamme luoda kestävää raideinfraa, jossa myös luontoarvojen säilyttämiseen panostetaan”, summaa Heliö.