Kiinteistökohtaista meluntorjuntaa ensimmäistä kertaa Suomessa

Länsiradan varrella sijaitsee paljon asutusta ja sen ratalinja kulkee sekä taajamien että harvaan asuttujen osuuksien varrella. Tämän lisäksi rata kulkee noin 60 kilometriä moottoritien läheisyydessä. Kokonaan uutta ratalinjaa Länsirataa varten on suunniteltu 98 kilometriä.

Junaliikenteen aiheuttama melu voi olla merkittävä häiriötekijä. Junien aiheuttama ääni on pääasiassa veturin ja vaunujen pyörien osumista kiskoihin ja luonteeltaan erilaista kuin tieliikennemelu. Junaradan vierellä melu on yksittäisiä ohikulkevan junan äänipiikkejä, kun taas esimerkiksi moottoritien vieressä liikennemelua voisi kuvailla tasaiseksi huminaksi. ​

Rautatiehankkeissa meluntorjuntaa on tähän asti Suomessa toteutettu vain rautatiealueelle toteutetuilla ratkaisuilla ja merkittävä osa meluntorjunnan keinoista on jätetty käyttämättä. Perinteiset meluesteet toimivat parhaiten tiheillä asuinalueilla, kun asukkaita on paljon ja sama este suojaa useita kohteita. Meluseinien rakentaminen haja-asutusalueilla, jossa suojataan yksittäisiä kohteita, nostaa kustannuksia merkittävästi, eikä niistä välttämättä silti saada tarkoituksenmukaisia hyötyjä. ​

Länsiradan suunnitteluhankkeessa ratavälin meluntorjunta on suunniteltu uudella ja kustannustehokkaalla tavalla. Länsiradan suunnitelmissa on käyttää kiinteistökohtaisia meluntorjuntatoimenpiteitä perinteisiä keinoja täydentävinä ja joissakin tapauksissa osittain myös korvaavina keinoina. ​

Ruotsissa vastaavat toimet ovat olleet arkipäivää jo vuosia, mutta Länsirata on ensimmäinen rautatiehanke Suomessa, jossa uusia keinoja suunnitellaan käytettäväksi.

Lainvoiman saanut Salo–Hajala on ensimmäinen ratasuunnitelma, jossa kiinteistökohtaisen meluntorjunnan periaatteet on esitetty ja myös hyväksytty Traficomin toimesta.

Kiinteistökohtaisella meluntorjunnalla lisää asumismukavuutta​

Kiinteistökohtaista meluntorjuntaa suunnitellaan hyödynnettäväksi Länsirata-hankkeessa sadoissa kohteissa. Ratkaisuja on kehitetty yhdessä sidosryhmien, maanomistajien sekä asiantuntijoiden kanssa ja niissä on otettu huomioon myös kiinteistöoikeudelliset näkökulmat. Kiinteistökohtaista meluntorjuntaa tehdään nimensä mukaisesti kiinteistöllä ja sillä sijaitsevissa rakennuksissa. Kiinteistönomistajan suostumuksella meluhaittaa voidaan vähentää tekemällä rakenteellisia ratkaisuja rakennuksiin tai piha-alueelle toteutettavilla rakenteilla.​

Toimenpiteitä ovat esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen ratavarren kiinteistöissä, seinärakenteiden lisäeristäminen ja ääntä vaimentavien raitisilmaventtiilien asentaminen. Piha-alueilla ääntä voidaan eristää terassien ja parvekkeiden lasituksilla. Oleskelualueiden läheisyyteen voidaan puolestaan rakentaa kevyempiä meluaitoja.​

Meluntorjunta on erikoisosaamista ja vaativaa suunnittelutyötä. Kiinteistökohtaisen meluntorjunnan ytimessä on kuitenkin kansantajuista fysiikkaa. Ikkunoita vaihtamalla tai seinärakenteiden eristeiden lisäämisellä rautatien meluhaittoja voidaan vähentää. Kiinteistökohtainen meluntorjunta parantaa asumismukavuutta radanvarrella ja sillä voidaan myös välttää kiinteistöjen arvon alenemista sekä tarpeettomia lunastuksia.