Käyttökelpoista ei kannata heittää pois! – Länsiradan suunnittelussa on tehty poikkitieteellistä yhteistyötä maamassojen hyödyntämisessä 

Länsiradan tavoitteena on olla edelläkävijä ja luoda innovaatioita. 2030-luvulle ulottuvassa hankkeessa merkittävimpiä tavoitteita on edistää hiilineutraaliutta kaikissa vaiheissa. Länsiradan suunnitteluvaiheessa on tehty merkittävää yhteistyötä selvittämällä rata-alueen maa- ja kiviaineksen hyödyntämistä rakentamisessa.

Ammattikielellä ilmaistuna massatasapaino on monimutkainen kokonaisuus Länsiradan kokoisessa hankkeessa. Perinteisesti massatasapainoa on suunniteltu lähinnä taloudellisin mittarein. Länsiradan suunnittelussa on selvitetty massatasapainoa myös kiertotalouden näkökulmasta.

Arvioiden mukaan Länsiradan rakentamisessa syntyy ainakin 10 miljoonaa tonnia ylimääräisiä maamassoja, pääosin kalliomateriaalia. Suomalaisille tuttuun, henkilöauton perään laitettavaan kippikärryyn ei saa ahdettua yhtäkään tonnia kuormaa. Ajatusleikkinä voikin miettiä mihin laittaisit reilusti yli 10 miljoonaa peräkärryllistä maata?

Ajatusleikkiä voi monimutkaistaa toteamalla, että jokainen peräkärryllinen on erilaista: osa kovaa kiveä, osa pehmeämpää kiveä, osa savimaata ja suuri osa jotain niiden väliltä. Onneksi ajatusleikkiä ei kuitenkaan tarvitse jatkaa, sillä juuri tätä Länsirata on selvittänyt jo suunnitteluvaiheessa vuosien 2022–2024 aikana.

Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa on Geologian tutkimuskeskus GTK:n johdolla selvitetty ratalinjan kiviaineksen laatua ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tutkimushankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä kuntien, kiviainesten tuottajien, laitevalmistajien, betoniasiantuntijoiden, asfalttiasiantuntijoiden ja kuljetusyritysten kanssa. Tutkimushanke on monimutkainen ja sitä voidaan perustellusti kutsua kiertotaloudeksi. Muodikkaista termeistä huolimatta hanke ammentaa ikiaikaisesta viisaudesta. Käyttökelpoista tavaraa ei kannata heittää pois. Radanrakentamisessa tarvitaan valtavat määrät kiviainesta ja kiviaineksia vaativia tuotteita, kuten betonia ja asfalttia. On kannattavaa hyödyntää sitä mitä läheltä saa. Länsiradan kivi- ja maa-ainesprojekteissa on paljolti kyse myös tiedon jakamisesta. Huolellinen kiviainesgeologinen selvitystyö on vasta alku, varsinaiset hyödyt tulevat siitä, että tietoa jaetaan alan toimijoiden kesken.

Kivi on rakentajalle arvokas resurssi

Länsirata koostuu viidestä eri ratasuunnitelmasta. Espoon ja Salon välille sijoittuva yhteys käsittää noin 98 kilometriä kokonaan uutta ratalinjaa. Näin ollen Espoon ja Salon väliseltä alueelta myös syntyy miljoonia tonneja maa- ja kiviainesta. Tämän hetken arvioiden mukaan noin 70 prosenttia yhteysvälillä syntyvistä kalliolouheista on hyödynnettävissä. Ratalinjan kiviaineksia voidaan hyödyntää muun muassa radan alusrakenteissa ja eristys- ja välikerrosten kiviaineksena, teiden rakennekerroksissa sekä betonin ja asfaltin kiviaineksena. Ylijäämäisillä alueilla kiviainesmateriaalia pyritään hyödyntämään myös ympäristörakentamisessa.

Tämän hetken arvioiden mukaan noin 70 % yhteysvälillä syntyvistä kalliolouheista on hyödynnettävissä.

Kivi on maallikolle vain kiveä, mutta rakentamisessa pitää tietää mikroskooppisen tarkasti kunkin kiven ominaisuudet. Kiviainesten ominaisuuksiin ja laatuun loppukäyttökohteessa vaikuttavat geologiset tekijät, kuten kiven mineraalikoostumus, raekokojakauma, mikroskooppinen rakenne, rapautuneisuus sekä suuntaus. Ja geologisten tekijöiden lisäksi kiviaineksen laatuun ja ominaisuuksiin vaikuttavat myös louhinta, kuljetus, tuotantoprosessi ja varastointi.

Kiviainesten laatukriteerit vaihtelevat niiden käyttökohteiden mukaan ja soveltuvuutta tulee aina arvioida kokonaisuutena. Täten esimerkiksi kaikkein iskunkestävin kiviaines ei olekaan laadultaan paras valinta esimerkiksi betonin kiviainekseksi.  

Kiviaineksen laatukartoitus on johtanut myös savimaiden hyödyntämistä tutkivaan uuteen projektiin. Miljoonien kalliolouhetonnien lisäksi Länsiradan ratalinjalla on myös miljoonia tonneja pehmeää savimaata. GTK:n johtamassa projektissa tutkitaan saviaineksen hyödyntämistä. Myös tässä tehdään tiivistä yhteistyötä saviainesta hyödyntävän teollisuuden kanssa. Savien hyötykäyttö on lähtökohtaisesti vaikeaa, mutta niidenkin osalta oleellista saven ominaisuuksien tutkiminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.