Uutiset
Kasvua ja elinvoimaa koko Suomeen – Länsiradalla on mittavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset
Liikennehankkeet ovat perusteiltaan konkreettisia ja helposti käsitettäviä projekteja.
On helppo hahmottaa rautatie, joka kulkee kahden paikkakunnan väliä. Länsiradan osalta tämä tarkoittaa uutta, nopeampaa ja luotettavampaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välillä. Pääteasemiensa lisäksi Länsirata tuo lähijunamahdollisuuden kokonaan uusille paikkakunnille, kuten Vihtiin ja Lohjalle. Liikennehankkeiden vaikutukset ovat kuitenkin aina paljon muutakin kuin ihmisten tai tavaroiden liikkumista. Liikennehankkeita ei suunnitella niiden itseisarvon, vaan yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Länsiradan suunnitteluvaiheessa on selvitetty laajasti myös hankkeen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Merkittäviä selvityksiä ovat olleet muun muassa Boston Consulting Groupin (BCG) toteuttama vaikuttavuusanalyysi sekä Espoon ja Turun kaupunkien selvitys raideliikenteen mahdollisuuksista vaikutusalueellaan sekä Gaia Consulting Oy:n tekemä selvitys aluetalouden vaikutuksista. Myös valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat tehneet selvityksiä Länsirata-hankkeen vaikutuksista.
Arvion mukaan Länsiradan mahdolliset vaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen ovat noin 5–6 miljardia euroa 30 vuoden aikana.
Selvitysten tiivistyksenä voidaan todeta, että vanha vertauskuva pitää hyvin paikkansa: Toimiva liikenne on kuin talouden verisuonisto.
Länsiradan vaikutusalueella asuu noin 1,7 miljoonaa ihmistä ja rata tuo raidelähiliikenteen puolelle miljoonalle uudelle suomalaiselle. Näin iso hanke tuo merkittäviä hyötyjä alueensa kuntatalouksiin ja yhtä lailla investoinnista on hyötyä koko Suomelle.
Työvoiman liikkuvuus hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa
Vaikka raideliikenne on jo vanha keksintö, se on osoittanut yhä uudestaan piristysvoimansa työmarkkinoille ja aluetaloudelle.
BCG:n arvion mukaan Länsiradan mahdolliset vaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen ovat noin 5–6 miljardia euroa 30 vuoden aikana. Arvio pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön viitekehyksen pohjalta kehitettyyn arviointimenetelmään. Arviointiperusteina on käytetty Väyläviraston arvioita sekä kotimaisia ja ulkomaisia verrokkihankkeita.
Länsiradan suunnitteluvaihe on työllistänyt noin tuhat asiantuntijaa, mutta varsinainen rakennusvaihe on merkittävä koko suomalaiselle infra-alalle. Länsiradan rakentaminen tarkoittaa muun muassa 98 kilometriä kokonaan uutta raideyhteyttä Espoon ja Salon välille. Koko yhteysvälille on suunniteltu yli sata siltaa ja useita nykyisten siltojen parannuksia. Tunneleita välillä on yli kaksikymmentä.
Gaia Consulting on laskenut hankkeen rakennusvaiheen investoinnin kanavoitumista. Vuonna 2023 toteutetussa laskelmassa todetaan, että hanke tuottaa valmistumiseen asti työllisyyttä miltei 15 000 henkilötyövuoden edestä. Palkkatuloina ja veroina yhteiskunnalle palautuu noin 750 miljoonaa euroa. Verotulojen osuus kunnille ja valtiolle on yli 260 miljoonaa euroa.
Valmistuessaan Länsirata synnyttää uuden työssäkäyntialueen Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Työnantajille rekrytointi on mahdollista aiempaa suuremmasta osaajien joukosta. Työvoiman parempi liikkuvuus on iso kansantaloudellinen kysymys, mutta samalla kyse on ihmisten elämänvalinnoista ja elämänlaadusta. Paremmat liikenneyhteydet tarkoittavat myös parempia mahdollisuuksia ihmisten henkilökohtaisten unelmien toteuttamiselle. Länsirata tuo juuri sitä mistä Suomessa moni unelmoi: mahdollisuuden elää arkea luonnonläheisessä ympäristössä – hyvien liikenneyhteyksien varrella.
Kasvavia asukasmääriä ja kehittyviä palveluita
Asukasmäärän kasvu on puolestaan kuntataloudellinen unelmatilanne. Kasvava asukasmäärä ja kehittyvä yrityselämä näkyvät kuntien taloudessa kasvavina yhteisö- ja tuloveroina. Ja tämä luo myönteisen kehityksen kierteen, jossa kuntalaiset puolestaan hyötyvät parantuvista palveluista. Yrityselämän näkökulmasta Länsirata lisää alueen kiinnostavuutta investointien kohteena. Tämä kaikki mahdollistaa uutta elämää uinuville liikehuoneistoille ja kassavirtojen elpymistä niin pienissä kuin suuremmissakin yrityksissä.
Yhtenä helposti hahmotettavana esimerkkinä yrityselämän mahdollisuuksista voidaan nostaa esille turismi. Turismin kasvu edellyttää useimmiten sekä hyviä yhteyksiä ja että hyviä palveluita. Länsiradan myötä mökkiyö Lohjanjärvellä, päivämatka Turkuun tai vierailu Salon ruukkialueilla on houkuttelevampi vaihtoehto useammille kansainväliselle tai kotimaiselle matkailijalle. BCG:n toteuttamissa laskelmissa ennakoidaan Länsiradan tuovan pelkästään Varsinais-Suomeen 175 000 yöpymistä enemmän kuin ilman ratahanketta. Tämän puolestaan arvioidaan tuovan 130 miljoonan euron matkailutulot. Yöpymisen lisäksi turisti haluaa syödä ja kokea elämyksiä. Luotettavan ja toimivan ratayhteyden varaan on helpompi rakentaa toimivia palveluita.
Maanarvon nousua ja uusia asuinalueita
Raidehankkeet tuovat konkreettista taloudellista hyötyä myös maanarvolle. Suomessa tehtyjen havaintojen perusteella kiinteistöjen ja maan arvon nousu raidehankkeen varrella on ollut 2–6 % nopeampaa kuin muualla. Valtiovarainministeriön selvityksessä Länsiradan mahdollistamat kehitystuotot julkisomisteisella maa-alueella on arvioitu olevan 1,1 miljardia.
Länsiradan kokoluokassa olevaa raidehanketta ei Suomen lähihistoriassa ole toteutettu, mutta BCG:n selvitys nostaa kiinnostavan verrokkiesimerkin Järvenpään Ainolasta. Junavuoroja Ainolaan lisättiin vuonna 2016 yhdestä vuorosta tunnissa kahteen. Tämän seurauksena vanhojen asuntojen arvo nousi 3 %, yhdistetyn vuotuisen kasvuvauhdin mittarilla (CAGR).
Länsirata nostaa nykyisten kiinteistöjen arvoa, mutta tuo yhtä lailla valtavia mahdollisuuksia kokonaan uusien asuinalueiden kaavoittamiseen. Merkittäviä kaavahankkeita Länsiradan varrelle on suunniteltu muun muassa Espoon Histaan, jonne on suunnitteilla 15 000 uutta asukasta. 10 000 uuden asukkaan alueita on suunniteltu Vihdin Nummelaan ja Lohjan Lempolaan.
Taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen lisäksi ei kannata unohtaa kaikkein konkreettisinta hyötyä. Länsirata mahdollistaa miljoonia matkoja turvallisesti ja luotettavasti. Työn, vapaa-ajan ja koko elämän tarpeisiin aina seuraavalle vuosisadalle asti.
Artikkelin lähteet:
Vaikuttavuusanalyysi
Strategiset raideliikennehankkeet -raportti
Aluetalousmallinnuksen tulokset
Julkaistu 13.1.2025
Jaa artikkeli: