Hajala–Kupittaa-kaksoisraide: Teams-infotilaisuuden esitys ja materiaalit

Hajala–Kupittaa-kaksoisraiteen meluvaikutuksista ja meluntorjunnan suunnitelmista kerrottiin verkkotilaisuudessa keskiviikkona 19.9. Tilaisuudessa esiteltiin meluntorjunnan yleiset periaatteet, rautatiealueella tapahtuvan meluntorjunnan keinot sekä kiinteistöjen asuinrakennusten ja oleskelualueiden suojaustoimenpiteet.

Tilaisuuden materiaalit

Esitysaineisto (meluntorjunnan periaatteet, keinot ja suojaustoimenpiteet)
Melukartat ja suunnitellut suojaustoimenpiteet karttapalvelussa
Ohjeet karttapalvelun käyttöön

Suunnitelluista toimenpiteistä on mahdollista jättää palautetta tai kysymyksiä palautekanavassa.

Tilaisuudessa esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia

Missä järjestyksessä rakentaminen tehdään? Tulevatko meluesteet ensin, jotta ne vähentäisivät myös rakentamisessa syntyvää melua? 

Lähtökohtaisesti rata ja ratapenkka rakennetaan ensin ja sitten radan viereen itse melusuojaus mahdollisimman lähelle melulähdettä. Asia tarkentuu vielä seuraavissa vaiheissa ennen varsinaista rakentamista. 

Katselmoidaanko kaikki radan läheisyydessä sijaitsevat asunnot? 

Kaikkia asuntoja ei katselmoida. Katselmoinnit tehdään melulaskelmien pohjalta, sillä melu leviää eri tavalla eri alueille. Epäselvissä tilanteissa voitte olla yhteydessä osoitteeseen info(at)tunninjuna.fi 

Miksi osoitettamme ei löydy karttapalvelusta?  

Karttapalvelun tiedot pohjautuvat Maanmittauslaitoksen tietoihin. Voimme lisätä puuttuvat osoitteet karttaan. Niitä voi lähettää osoitteeseen info(at)tunninjuna.fi

Otetaanko melulaskennassa huomioon kasvillisuus? 

Vuodenaika, puusto ja kasvillisuus vaikuttavat melutasoon. Kasvillisuutta ei ole huomioitu laskelmissa. Joillain alueilla melutasot voivat olla todellisuudessa mallinnuksia alhaisemmat, sillä esimerkiksi metsä vaimentaa melua.  

Kuka kustantaa kiinteistökohtaisen meluntorjunnan? 

Kiinteistökohtainen meluntorjunta sisältyy hankkeen kustannuksiin. Ratasuunnitelmavaiheessa ei vielä tehdä kiinteistökohtaisia sopimuksia. Kun investointipäätös on tehty, voidaan alkaa neuvottelemaan kiinteistökohtaisista sopimuksista. 

Lisääntyykö melu kaksoisraiteen myötä? 

Junamäärät lisääntyvät kaksoisraiteen myötä, mutta melutasot eivät suurella todennäköisyydellä tule ainakaan kasvamaan nykyisestä. Junakalusto myös kehittyy koko ajan hiljaisemmaksi. Tavaraliikenteen melu on myös huomioitu. 

Miten kiinteistöjen seinien vaimennus on määritelty? Onko se sama kaikille riippumatta siitä, onko kyseessä kesämökki, vanha rakennus vai uusi tiilitalo? 

Kaikki arviot tehdään katselmusten yhteydessä. Lähtökohtaisesti kivitalo eristää melua ja ääntä paremmin kuin purueristeinen talo. Mikäli kiinteistökohtainen meluntorjuntatoimenpide tullaan toteuttamaan, tehdään tarkemmat mittaukset ja määritykset.  

Melusimulaatiokartassa joillain tonteilla on niin, että talojen kohdalla melu on 50-55 dB, mutta yleisesti tontilla on 45-50 dB. Kuitenkaan kiinteistökohtaisia toimenpiteitä ei kartan mukaan tarvita tällaisille kohteille eli laskentamalli ottaa ilmeisesti jonkinlaisen keskiarvoistuksen alueesta. Jos tällaisissa rajatapauksissa todetaan myöhemmin, että meluraja ylittyy (vasta radan rakentamisen jälkeen), niin voiko kiinteistökohtaisia tai muita toimenpiteitä saada myöhemmin? 

Karttapalvelussa on kiinteistökohtaisen meluntorjunnan osalta esitetty ne kohteet, joissa raideliikenteen melua on suunniteltu torjuttavan ainoastaan kiinteistön alueella. Eli kyseisissä kohdissa radan lähelle ei tämänhetkisissä suunnitelmissa esitetä meluesteitä. Kyseisten kohteiden lisäksi kiinteistökohtaisia meluntorjuntaratkaisuja tarkastellaan myös sellaisissa kohteissa, joissa radan viereen on suunniteltu melueste. Näitä kohteita ei ole nähtävissä karttapalvelussa, koska kohteiden yksityiskohtainen suunnittelu on kesken.  

Jos asunnossa kuuluu rakentamisen jälkeen häiritsevää melua, kuka hoitaa ja maksaa sisämelumittaukset? 

Liikenneväylähankkeissa meluvaikutukset tarkastellaan virallisten ohjeiden ja valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen mukaisesti. Jos edellä mainittujen ohjeistusten ja lainsäädännön mukaiset vaatimukset täyttyvät, ei lisätoimenpiteitä voida vaatia. Näiden säännösten ja ohjeiden lisäksi Turun Tunnin Juna Oy tarkastelee hankkeessa kiinteistökohtaisia meluntorjuntatoimenpiteitä, ellei em. säännösten ja ohjeiden mukaiseen tasoon päästä. Hankkeen puolesta ei kuitenkaan tehdä asuinhuoneistojen sisätilojen melumittauksia ennen hanketta eikä hankkeen toteutumisen jälkeen. 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (545/2015) on määritetty esimerkiksi asuinhuoneiston sisätilojen melutasojen toimenpiderajat. Toimenpiderajalla tarkoitetaan melun osalta melutasoa, jonka ylittyessä haitasta vastuussa olevan tahon tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Eli haitan selvittäminen (=melumittaus) on haitan aiheuttajan vastuulla. 

Paimiossa Tiilitehtaantien, Vähäjoentien ja Muottikujan alueella ei ole meluaitaa molemmin puolin koko alueella. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että tontit ovat vielä tyhjiä. Huomioidaanko suunnittelussa, että alueelle on tulossa taloja? 

Alueen suunnittelua tullaan täsmentämään.  

Mitä vanhalle rantaradalle tapahtuu suunniteltujen oikaisujen kohdalla? 

Vanha rata on tarkoitus purkaa oikaisujen kohdalta pois.  

Tapahtuuko radan rakentamisessa paluutusta tai muuta vastaava työtä, josta voi tulla värähtelyä radan vieressä olevien rakennusten rakenteille? 

Kyllä tapahtuu. Paalulaattoja tullaan tekemään pehmeikkökohtiin. Urakoitsija valvoo, että raja-arvot eivät tärinän osalta ylity. Asiaa valvotaan rakentamisen aikana. Paalutuksesta syntyvä melu huomioidaan mm. työajoilla.  

Mihin asti nyt käynnissä olevat kiinteistöjen katselmoinnit kestävät? 

Kohteista on katselmoitu noin 85 prosenttia. Kaikkiaan kohteita on noin 150. Kaikkien kiinteistöjen omistajia ei vielä ole tavoitettu.  Katselmoinnit tehdään niissä kohteissa, joissa laskentatulosten perusteella melun keskiäänitasojen ohjearvot ylittyvät tai melun hetkellinen enimmäisäänitaso on suunnittelun ohjearvon yläpuolella.  

Miten meluesteiden tyyppi (rakenne, korkeus) ja malli (ulkonäkö) tullaan valitsemaan? 

Korkeus määritellään sen mukaan, minkälainen meluntorjuntavaatimus on. Esteen korkeus määrittyy sen mukaan, miten paljon melua esteen täytyy torjua. Ympäristösuunnittelijat ja arkkitehdit suunnittelevat ulkonäön myöhemmässä vaiheessa. Ratasuunnitelmavaiheessa valitaan meluesteen tyyppi, mutta tarkempi rakenne määrittyy myöhemmin toteutusvaiheeseen. 

Otetaanko melutarkasteluissa huomioon myös pihat ja oleskelualueet? 

Pihat ja oleskelualueet huomioidaan melutarkasteluissa ja suojaustoimenpiteissä.  

Asun taloyhtiössä joka on 50 metriä radasta. Kohteessa kahdesta toisistaan erillään olevasta talosta muodostuu eräänlainen tunneli-/kuilumainen rakenne. Osataanko tämä ottaa huomioon?  

Mallinnusohjelmisto huomioi äänten heijastukset erilaisista pinnoista. Meluesteiden suunnittelussa ja mitoituksessa heijastukset niin ikään huomioidaan.